Näin heidät tänään.
He olivat kahdestaan käytävässä. Kädet toistensa ympärillä. Kellon soidessa he suutelivat toisiaan. Sydämeni särkyi miljooniksi ja taas miljooniksi pienen pieniksi siruiksi. Käännyin ja juoksin kotiin, 7 kilometriä. Lukittauduin vessaan ja itkin lattialla. Pitkään. Jos olisin löytänyt vessasta jotakin terävää, olisin tasan käyttänyt sitä.
Elämäni on ohi.
Koita jaksaa, ensin se sattuu nähdä heidät mutta kyllä se siitä, koita jaksaa, kultapieni
VastaaPoista