Minua jännittää nyt ihan hirveän paljon. Olen koko viikonlopun odottanut, että saisin nähdä hänet jälleen. Olen miettinyt, mitä hänelle sanoisin ja miten sanoisin. Haluaisin paljastaa hänelle tunteeni, mutta minulta puuttuu rohkeutta ja itseluottamusta. Mitä jos hän nauraa minulle tai nolaa minut kaikkien nähden? En usko että voisin enää elää jos niin kävisi.
Olen myös miettinyt monta tuntia, mitä laittaisin päälle huomenna, millaisista tytöistä hän pitäisi. Toivoisin niin olevani hänen makuaan, mutta en usko sitä. Minusta ei ole koskaan pitänyt kukaan. Haluaisin vaan kovasti saada tämän mahdollisuuden.
Voisiko minulla todella olla oikeus olla onnellinen? uskaltaisinko vihdoin elää elämääni niin kuin sitä itse haluaisin?
Ainahan voin toivoa...Toistaiseksi pelko on vielä toivoa suurempi tunne...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti