perjantai 6. toukokuuta 2011

Yksinäisyys koskee eniten

Huokaus...

Tällä hetkellä en ajattele mitään muuta kuin kohta alkaavaa kesälomaa ja vapautta...toivottavasti
Koulussa olen kokoajan niin väsynyt, että meinaan nukahtaa tunnille. Tänään sitten nukahdinkin.Opettajamme käski minut terkkarille, hän epäili, että olen sairas itse tiedän vaan olevani ihan lopussa.
 Kun tulin terkkarin huoneeseen, siellä olikin joku ihan vieras ihminen. Kysyin missä terkkarimme on ja sain kuulla, että hän on jäänyt sairaslomalle ja loman jälkeen hän jää sairaseläkkeelle. En voinut hengittää
Terkkari, joka on ollut jo pidemmän aikaa ainut ihminen, johon olen voinut luottaa on nyt hylännyt minut ja poistunut elämästäni lopullisesti. Enää minulla ei ole ketään jolle voisin puhua. Lähdin heti kotiin koulusta ja olen vaan itkenyt koko päivän huoneessani. En jaksa enää..Kunpa olisi ihminen , joka pyyhkisi tuskan elämstäni ja antaisi minulle voimaa jaksaa raskaan elämänpolun loppuun saakka..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti