Mussa ei oo mitään

Huoh. Vasta tiistai. Aina saisi olla perjantai-ilta, sillä silloin nukkumaan mennessä tietää, ettei huomenna tarvitse mennä kouluun dissattavaksi ja saa nukkua pitkään (jos vauva ei herätä). Jos itse pystyisin päättää niin nukkuisin unta, josta en koskaan heräisi. Olen yrittänyt. En vain pysty siihen. Olen liian heikko.
 
Tänään koulun jälkeen menimme äidin kanssa ostamaan minulle mekkoa siskoni hirviön ristiäisiin. Oikeasti olisin halunnut laittaa housut, mutta eihän se äidille käynyt. Äiti veti liekit siitäkin. Aina kun olen äidin kanssa ostamassa juhlavaatteita, niin äiti saa päättää mitkä vaatteet otetaan. Ei puhettakaan, että saisin itse valita juhlavaatteeni. Äitini ei tajua, etten ole enää mikään pikkulapsi. Haluan itse valita juhlavaatteeni! No äiti kierteli kaupassa ja katseli juhlamekkoja. Hän otti kolme mekkoa, joiden kanssa hän lykkäsi minut sovituskoppiin. Ensimmäinen tummanpunainen mekko olisi ollut ihan kiva jonkun muun yllä. Se ei ollut ollenkaan minun tyyliäni. Toinen mekko oli pinkki ja ällöttävän tyttömäinen. Vihasin heti sitä mekkoa. Kolmatta mekkoa minun ei edes tarvinnut koittaa, sillä äiti oli jo tehnyt päätöksen, että pinkki mekko otetaan. En pidä kirkkaista väreistä. Pukeudun aina tummiin väreihin. Paitsi juhlissa, koska juhliin äitini valitsee vaatteeni.

Äitini häpeää minua. Aina kun on sukujuhlat sun muut juhlat niin aina pitää esittää täydellistä. Sukulaiset kysyvät aina todistusta ja siksi äitini haluaa, että käyn koulut kunnolla. Kukaan ei oikeasti välitä. Ei kukaan :(

Tervetuloa uudet lukijat ♥