Eilinen meni kyllä niin penkin alle. Vihaan "kavereitani", he eivät vain ymmärrä että minäkin olen vain ihminen jolla on tunteet.
Tänään kuitenkin oli mukava päivä. Menimme koko perheen voimin käymään 60km päässä pikkuserkuillani. Lempisukulaiseni. Siellä olen aina voinut olla oma itseni ja rentoutua. He ovat ainoat sukulaiset (tai ainoat ihmiset koko maailmassa) jotka hyväksyvät minut sellaisena kuin olen.
Pikkuserkkuni T osaa soittaa uskomattoman hyvin pianoa. Menin kuuntelemaan hänen soittoaan ja olin haltioissani. Soinnut täyttivät pääni ja nukahdin siihen sohvalle. En nukkunut kauaa mutta herättyäni minulla oli niin rauhallinen ja rento olo - kuin olisin uudestisyntynyt. Toivon, että olisin huomennakin yhtä onnellinen kuin tänään.
Toivon ihan samaa sinulle kuin sinäkin :)
VastaaPoistaTää on hyvä blogi, koska puhut asiat suoraan jne..
VastaaPoista:---D
kiva blogi on :)